Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna olimme poikaystäväni kanssa minilomalla Turun saaristossa. Kotimaanmatkailua olen harrastanut melko vähän, sillä jotenkin ulkomaanmatkat vievät aina voiton. Kuitenkin raikas meri-ilma, upea luonto, ihanat putiikit ja saariston tunnelmallisuus vetävät puoleensa. Tämä ei ollut ensimmäinen kertani rengastiellä, sillä muutama vuosi sitten ajoimme reitin kokonaan yhdessä päivässä vanhempieni kanssa. Reissusta ei jäänyt kuitenkaan juuri mitään käteen, sillä yhden päivän aikana ei ehdi kuin ajaa jatkuvasti eteenpäin, eikä pysähdyksille jää juurikaan aikaa. Tällä kertaa kuitenkin yövyimme ensimmäisen yön Nauvossa ja toisen Korppoossa. Alun perin emme suunnitelleet ajavamme kuin Korppooseen asti, mutta lopulta päädyimme ajamaan koko rengasreitin. Vaikka ilma ei suosinutkaan meitä parhaalla mahdollisella tavalla, ei se menoa lannistanut.

Lue alta, millainen viikonloppumme Turun saaristossa lopulta oli! Kokosin loppuun omat vinkkini rengastielle, joista voi olla apua reissun suunnittelussa.

Turun saariston rengastie houkuttelee kesäisin niin autoilijoita kuin pyöräilijöitäkin. Reitti kulkee noin 250 kilometrin pituisen matkan saariston läpi Turusta alkaen Paraisten, Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Kustavin kautta taas takaisin mantereelle. Matkan varrella on yhdeksän sekä maksullista, että maksutonta lossia ja lauttaa, joilla saaret yhdistyvät toisiinsa.

Paras aika rengasreitille on ehdottomasti kesä, kun lauttayhteydet ovat toiminnassa, sää on lämmin ja valoa riittää aikaisesta aamusta pitkälle iltaan. Kesäisin on myös paras aika majoittua saarten viihtyisissä majapaikoissa, kuten mökeissä ja majataloissa. Tällöin järjestetään myös suurin osa tapahtumista, ja palvelut sekä nähtävyydet ovat auki ja parhaimmillaan.

Aloitimme reitin ajamalla Turun kautta Paraisille, josta puolestaan jatkoimme lautalla Nauvoon. Ajomatkamme kotoa alkaen kesti noin kaksi ja puoli tuntia, joten ehdin apukuskina ottaa matkalla pienet päikkärit. Maisema muuttuu jo Paraisille ajettaessa huomattavasti, ja auton ikkunasta pystyy ihailemaan kimmeltävää merimaisemaa useasti siltojen päältä.

Ensimmäiselle lossille ei ollut juurikaan jonoa, vaan pääsimme ajamaan siihen ensimmäisinä. Lyhyen lossi- sekä ajomatkan jälkeen olimmekin jo Nauvossa. Ajoimme pienen ja sympaattisen keskustan läpi, sillä majoituspaikkamme sijaitsi keskustasta hieman eteenpäin. Keskustasta löytyivät kuitenkin keskeisimmät palvelut, kuten kaksi kauppaa, Alko ja apteekki. Sää oli perjantaina puolellamme, ja aurinko paistoi täydeltä taivaalta.

Kun olimme asettuneet aloillemme majataloon, jossa tulisimme yöpymään, suuntasimme suoraan samassa pihapiirissä sijaitsevaan pizzeriaan. Syötyämme lähdimme katselemaan keskustaan ja vierasvenesatamaan, joka kylläkin alkoi pikku hiljaa hiljentyä illan saapuessa. Kauppiaat keräilivät tavaroitaan takaisin putiikkeihin, eikä suurin osa niistä ollut edes enää auki. Purjehtijoita ja veneilijöitä sen sijaan riitti edelleen, ja kävimmekin pitkillä laitureilla ihastelemassa erilaisia purjeveneitä ja jahteja. Nauvossa oli erityinen, pienen sympaattisen kylän tunnelma ihastuttavan vierasvenesataman kera.

Illan vietimme kävellen paikkoja katsellen. Upeaa luontoa ja maisemiahan saaristossa riittää.

Lauantaina lähdimme heti aamupalan jälkeen ostamaan lippuja Seilin saarelle. Olin lukenut Seilistä paljon etukäteen ja se kiinnosti minua paljon, joten olihan meidän pakko vierailla saarella. Seilillä on synkkä historia sairaiden sekä mielisairaiden parissa, ja siellä kerrotaan edelleen kummittelevan. Hetken odottelun jälkeen pääsimme jo veneeseen, joka vei meidät noin puolessa tunnissa Nauvosta Seilin saarelle.

Saaren hiekkatie johdatti meidät päätalolle, sekä edelleen kirkolle. Kiertelimme katselemassa paikkoja muutaman tunnin, ja sitten lähdimme jo veneellä takaisin. (Tässä kohtaa taas täydellinen aika sekä paikka päikkäreille.) Seili on mielenkiintoinen paikka, mutta ei saarella mielestäni muutamaa tuntia enempää keksi tekemistä. Toki Seilillä voi myös yöpyä, ruokailla, saunoa, uida ja retkeillä, mutta jo muutama tunti riittää tutustumaan keskeisimpiin paikkoihin ja rakennuksiin. Kummituksia tai muuta yliluonnollista emme ainakaan tällä kertaa päässeet todistamaan.

Jostain syystä aloimme budjettiruokailemaan, vaikka se ei ollut mitenkään suunnitelmana. Haimme kaupasta valmissalaatit ja patongit ajatuksenamme syödä kunnon päivällistä vasta illalla. Huomasimme kuitenkin grillikioskin matkalla autollemme, ja päätimmekin säästää juuri ostamamme eväät iltaan ja niiden sijaan ruokailla paikallisella grillillä. Se kannatti! Hintaan nähden annoskoko oli iso, ja nälkä pysyi loitolla iltaan asti.

Myöhään iltapäivästä ajoimme Korppooseen, ja kävimme ajelemassa autolla ympäriinsä ja tutkimme paikkoja ennen kuin suuntasimme majoituspaikallemme. Korppoo oli selvästi pienempi kuin Nauvo, eikä keskustan liepeillä ollut juurikaan muuta kuin kauppa, kirkko, ja jokin ravintola tai baari. Koko illan satoi, joten päädyimme tutkailemaan Korppoota autosta käsin.

Majoituimme vanhassa kartanossa pienen matkan päässä Korppoon keskustasta. Kartanossa oli kolme tai neljä vuokrahuonetta yhteensä, mutta kukaan muu ei juuri samaiseksi yöksi ollut varannut mitään huoneista. Rakennus oli hyvin pidetty ja kaikin puolin upea. Pihalla oli kaksi saunaa sekä siistit ulkokäymälät, ja pihan takana laidunsi vuokraemännän kahdeksan lammasta.

Saimme siis viettää koko illan ja yön kaksin kaikessa rauhassa. En itse kuitenkaan pystynyt juurikaan nauttimaan tästä laatuajasta, sillä pelkäsin kaiken aikaa. En edes tiedä mitä pelkäsin, olen selvästi katsonut liikaa kauhuelokuvia, joissa ikkunoihin ilmestyvät karmeat kasvot ja yöllä kummitukset heräävät henkiin. Pihalla liikkuessamme vilkuilin ikkunoihin tuon tuosta, peläten näkeväni siellä jotakin. Sisälläkään en uskaltanut liikkua pimeän laskeutuessa ollenkaan yksin. Poikaystäväni ei ymmärtänyt huoltani ollenkaan, eikä hän (tietenkään) pelännyt taloa tai hiljaisuutta ympärillämme, päin vastoin, hän nautti rauhasta.

Naureskelimmekin aamulla matkaa jatkaessamme, että antaisinko arvosteluksi majoituspaikalle vain yhden tähden siitä syystä, että paikka on kyllä muuten täydellinen, mutta täytyy pelätä liikaa ikkunoihin ilmestyviä kummituksia. Mutta ei huolta, annoin täydet viisi tähteä!

Iltaisella lähdimme vielä uudelleen ajelemaan ja lämmitimme myös saunan, jonka jälkeen uni kyllä maistui. Meillä oli reissussa pyörät mukana, mutta täytyy myöntää, ettei niille tullut kertaakaan käyttöä. Sää oli suuren osan ajasta huono, ja ehkä meitä hieman vain laiskottikin.

Alkuperäinen suunnitelmamme oli siis ajaa Korppoosta takaisin Nauvoon ja siitä kotiin, mutta päätimmekin sunnuntaina jatkaa rengastien ajamista loppuun saakka. Lähdimme Korppoosta kohti Houtskaria, ja jatkoimme siitä Iniöön. Emme olleet joutuneet jonottamaan losseihin juuri ollenkaan, eikä ruuhkaa ollut, joten ehdimme juuri huokaista helpotuksesta kunnes tulimme Mossalaan. Odotimme lossia noin puolitoista tuntia, mikä oli pisin odotusaika koko reissussa ja siltä se kyllä tuntuikin. Kävimme hieman ihmettelemässä Mossalan Lomakeskuksen pihaa, mutta muuten kökötimme autossa katsomassa Salattujen Elämien spin off -sarjoja. Lossiin päästyämme olikin taas täydellinen aika pienille päiväunille, minun osaltani siis.

Lossien kanssa ei ollut jonottamisen lisäksi mitään ongelmia, joten niitä on turha etukäteen murehtia, eikä aikataulujakaan kannata liikaa stressata. Suurin osa lossimatkoista on lyhyitä, ja muutamalla pidemmällä matkalla on lautalla pieni kahvila. Lossien ja lauttojen aikatauluihin ja maksuihin voi tutustua etukäteen netissä. Toki jonoa ei pysty etukäteen ennustamaan, mutta voi hyvällä tuurilla välttyä pitkältä odotusajalta suuntaamalla lossille hieman ennen sen lähtöaikaa. Ne kuitenkin kulkevat useasti päivien aikana, joten rengasreittiä voi ajella eteenpäin melko huoletta.

Iniössä jännitimme mahdummeko seuraavaan lossiin, sillä jono meitä edellä oli jo melko pitkä. Aloimme jo kyseenalaistaa sitä, miksi ylipäätään lähdimme ajamaan rengastietä eteenpäin viimeisenä päivänä. Helpommalla olisi päässyt, kun olisi vain ajanut samaa reittiä takaisin kotiin, mutta se tuntui kuitenkin kovin tylsältä. Mahduimme lossiin kuitenkin nipin napin, ja olimmekin jo tuossa tuokiossa Kustavin puolella. Vierailimme Kustavin Savipajalla, ja paikka oli upea! Suosittelen täällä vierailua ehdottomasti, rengasreitin ulkopuolellakin! Kaikki astiat ja esineet olivat tietenkin käsin tehtyjä, ja niin kauniita! Söimme munkit ja ostin kotiin viemisiksi pienen maljakon. Päivä alkoi kuitenkin jo väsyttää meitä molempia, joten pikaisen vierailun jälkeen jatkoimme jo matkaa.

Vaikka sää ei joka hetki suosinut ja yö Korppoossa piti hieman säikkynä, jäi reissusta lämmin ja raukea fiilis ja tunnelmallinen kokemus. Rengastie tarjoili juuri sopivan yhdistelmän maisemia, rauhaa, persoonallisia majapaikkoja ja pientä seikkailua. Reissu ei tällä kertaa ollut mikään varsinainen ruokamatka, mutta se ei haitannut ja oli oikeastaan vain meistä itsestämme kiinni.

Saariston rengastie kannattaa ehdottomasti kokea autolla, tai jopa pyöräillä. Itsestäni ei olisi pyöräilijäksi noin pitkälle matkalle, mutta kai siitäkin joku voi elämyksenä nauttia. Saaristolta voi odottaa rauhaa, turisteja, tunnelmaa ja luonnonläheisyyttä. Yöpyminen rengastien varrella kannattaa, sillä reitin ajaminen yhden päivän aikana on melkoinen posotus, eikä saariston palveluista ehdi silloin juurikaan nauttia.

Vinkkejä rengasreitille

Älä ahda liikaa ajomatkaa yhdelle päivälle – majoittuminen reitin varrella tekee kokemuksesta rennomman ja jättää varaa aikataulumuutoksille.

Voit tarkistaa lauttojen aikatauluja etukäteen, mutta älä stressaa niistä liikaa – suurin osa kulkee useamman kerran päivässä.

Varaa majapaikat ajoissa, erityisesti kesäsesongin aikaan – parhaat viedään nopeasti päältä. Käytä majoituspaikkojen etsimiseen myös muita kuin yleisimpiä sivustoja.

Ota eväitä mukaan, etenkin jos budjetti ei veny useasti ravintolassa syömiseen.

Tutustu kohteisiin etukäteen – esimerkiksi Seili on vaikuttava historiallinen paikka, jossa kannattaa vierailla.

Varaudu säänmukaisiin vaatteisiin – saaristossa aurinko voi muuttua nopeasti sateeksi, vaikka olisi keskikesä.