Islannin luonto ja sen ilmiöt vievät matkailijan mennessään. Korkeat vuoret ja kuumat lähteet, tulivuoret sekä vesiputoukset, islanninhevoset, laguunit ja muut luonnonilmiöt ovat henkeä salpaavia. Lyhyellä viikonloppureissulla ehtii nauttimaan Islannista vain pienen palasen, mutta pystyy saamaan heti kiinni saaren ainutlaatuisesti tunnelmasta.

Matkustimme toukokuun alussa isovanhempieni 70-vuotismatkalle Islannin pääkaupunkiin Reykjavíkiin pitkäksi viikonlopuksi. Lähdimme matkaan isolla yhdeksän hengen porukalla, ja vuokrasimme autot koko matkamme ajaksi.

Tässä postauksessa on koottuna koko neljän päivän reissumme Islannissa.

Saavuimme Keflavíkin lentokentälle torstaipäivän aamuna, ja vastassa meitä oli hyvin tumma ja sateinen sää. Säätiedotus näytti koko loppuviikoksi sadetta, mutta ilma ei meitä hätkähdyttänyt. Olimme pakanneet lämpimästi, koska Islannissa tyypillinen kova tuuli teki jo valmiiksi koleasta säästä entistä kylmemmän.

Vuokra-autojen noutaminen kävi nopeasti ja sujuvasti suoraan lentokentän läheisyydestä, ja lähdimme heti ajelemaan kohti Reykjavíkia. Iso suositus vuokra-autolle Islantiin matkustaessa, sillä tuli moneen kertaan todettua, että ilman autoa suurin osa näkemistämme paikoista olisi jäänyt välistä. Auto todella helpottaa liikkumista, sekä myös rikastuttaa koko reissua, kun pystyy ajelemaan haluamiansa reittejä erilaisiin kohteisiin myös kauempana kaupungeista.

Maisema Islannissa oli hyvin suurilta osin karua, ja esimerkiksi puita näkyi joskus siellä täällä todella vähän. Menomatkalla taustalla siinsivät jylhät vuoret, mutta muuten kasvillisuus oli vähäistä, ja niukkakasvuista maisemaa jatkui silmän kantamattomiin.

Suurin osa Islantia on jäätiköiden ja laavakenttien peitossa. Islannissa oli puita silloin, kun sitä asutettiin, mutta aikoinaan viikingit hakkasivat suurimman osan metsistä polttopuiksi. Puusto ei tämän jälkeen ole toipunut. Vaikeat ilmasto-olosuhteet, kuten tulivuoren purkaukset, tekivät uudelleen metsittymisestä vaikeaa. Puiden puutteen vuoksi myös eroosio on päässyt muovaamaan luontoa entistä nopeammin. Puita yritetään istuttaa lisää, mutta melko huonolla menestyksellä.

Reykjavíkiin tutustuminen

Reykjavík, Islannin pääkaupunki, on tunnelmallinen ja värikäs kaupunki. Heti saavuttuamme lähdimme kiertelemään kaupungissa, jonka keskusta-alueen läpi käyminen kävi helposti jalkaisin. Kuljimme sateenkaarikatua pitkin Hallgrímskirkjalle, joka on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Kirkkoon ei ollut pääsymaksua, mutta sen huipulla oli näköalapaikka, jonne nouseminen maksoi aikuiselta noin kymmenen euroa. Näköalapaikka oli oikeastaan vain tuulinen pelkistetty tasanne, mutta maisemat olivat kauniit ja ylettivät kauas Reykjavíkin ylle.

Vierailimme erilaisissa putiikeissa ja matkamuistomyymälöissä, ja kävimme syömässä jossakin paikallisessa pubissa. Hintaa melko köykäiselle hampurilaisaterialle löytyi huimat 30 €. Saimme heti esimakua Islannin hintatasosta, sillä kaikkialla hinnat olivat kalliimpia kuin Suomessa.

Majoituimme Center Hotels Klöpp -hotellissa, joka sijaitsi aivan keskustassa. Hotelli oli kaikin puolin siisti, ja aamupalaltakin löysi kaiken tarvittavan, vaikkakaan ei kuitenkaan mitään erikoista. Heti saatuamme hotellihuoneet ja levättyämme hetken, lähdimme rannan tuntumassa sijaitsevaan SKÝ Bar -kattobaariin, josta oli kertoman mukaan myös joskus nähty valaita. Vaikka kuinka yritimme muutaman tunnin ajan bongailla vilauksia valaista sinisen meren keskeltä, emme tällä kertaa onnistuneet näkemään mitään. Drinkit olivat kuitenkin hyviä, maisemat upeita ja palvelu ystävällistä. Ja seura tietenkin erinomaista!

Perlan on interaktiivinen luontomuseo Reykjavíkissa, jossa voi tutustua Islannin luonnonilmiöihin ja jopa kokea osan tavallaan niistä itse. Lippu aikuiselta maksaa noin 40 € riippuen sivustosta, ja hintaan kuuluu kaikki museon näyttelyt sekä esitykset. Museo on mielestäni ehdottomasti vierailun arvoinen, vaikka melko hintava onkin. Vierailimme museon jääluolassa, sekä katsoimme tulivuorinäytöksen ja planetaariossa revontulinäytöksen. Sanana museo ei oikeastaan kuvaa paikkaa ollenkaan, vaan vierailu oli enemmänkin kokemus Islannin monipuolisesta luonnosta. Museo oli täynnä interaktiivisia osia, joiden avulla pystyi tutustumaan luontoon ja eläimiin.

Meillä kului aikaa museossa hieman reilut kaksi tuntia, mutta sanoisin, että vierailuun kannattaa varata kahdesta neljään tuntia sen mukaan, kuinka tarkasti eri teemoihin haluaa tutustua. Perlanissa on myös kahvila, matkamuistomyymälä sekä näköalatasanne, joka kiertää rakennuksen ympäri. Museossa saa kulutettua aikaa siis helposti useamman tunnin.

Teimme lyhyen vierailun Kringlanin kauppakeskukseen, mutta päädyimme lähinnä katselemaan paikkoja. Kauppakeskuksessa oli useita samoja kauppoja kuin meillä Suomessa, kuten H&M ja Lindex, mutta hintavertailumme perusteella jätimme ostokset väliin. Kuten todettu, niin vaatteiden kuin ravintoloidenkin hinnat olivat Islannissa kalliimpia kuin Suomessa.

Blue Lagoon

Perjantain illalle olimme varanneet liput Blue Lagoonille, joka on sinisestä, maitomaisesta vedestä tunnettu kylpylä. Geotermisen lähteen vesi on peräisin noin kahden tuhannen metrin syvyydestä, ja matkalla pintaan siihen tarttuu mineraaleja, jotka tekevät vedestä sellaista, kuin se on. Paikka on todella suosittu ja erityisesti matkailijoiden suosiossa, joten liput on varattava etukäteen. Lippujen hinnat vaihtelevat paketin sekä vierailuajan mukaan, ja meidän lippumme maksoivat noin 95 € henkilöä kohden. Tähän pakettiin sisältyi sisäänpääsy, savinaamio, pyyhkeen vuokra sekä yksi vapaavalintainen juoma laguunin baarista.

Pelkäsin hieman etukäteen sitä, onko kylpylä täyteen tupattu ja liian täynnä ihmisiä, mistä etukäteen olin lukenut varoituksia. Odotukset olivat varmasti meillä kaikilla korkealla, jo pelkästään hulppean hinnan vuoksi. Saapuessamme paikan päälle ihmisiä oli kyllä reippaasti, mutta vierailumme aikana selvästi suurin ruuhka oli jo ohitettu, eikä ihmisiä ollut mitenkään häiritsevän paljoa.

Laguuni oli todellakin vierailemisen arvoinen ja ylitti odotukset. Kylvimme lämpimässä vedessä vuorimaisemassa mutanaamiot naamalla, juomiamme siemaillen. Laguunissa oli myös Islannin suurin sauna, joka oli kuitenkin mielestämme vain noin normaalin suomalaisen uimahallin saunan kokoinen. Lisäksi alueelta löytyi ”höyrysauna” sekä hiljaiseksi rajattu alue. Vesi todellakin oli maitomaista, sinistä ja lämmintä, ja ympärillä olevat kivet olivat värjääntyneet osin valkoisiksi mineraaleista. Vaikka monet pitävät paikkaa yliarvostettuna, Blue Lagoon on mielestäni jo yksistään syy miettiä vierailua Islantiin, muita kohteita tietenkään unohtamatta.

Pienenä miinuksena mainittakoon, että laguuni sijaitsee joidenkin tehtaiden läheisyydessä, mikä varsinkin saapuessamme vähän mietitytti meitä. Tehtaista nousi epämiellyttävää rikin hajua, ja pohdimme, joutuisimmeko kylpemään koko vierailun ajan pahassa hajussa. Huoli oli kuitenkin turha, sillä tehtaat tai paha haju eivät olleet kylpylässä ollessamme mitenkään häiriöksi.

Laguunin yhteydessä on myös hotelli, ravintola, sekä ihonhoitokauppa. Käy tutustumassa paremmin Blue Lagooniin tästä.

Matkalla Blue Lagoonille kävimme katsomassa Seltúnin geotermistä aluetta. Alueella oli kuplivaa mutaa ja vahva rikin haju, joka ilmeisesti on yleistä kaikilla geotermisillä alueilla. Haju on peräisin joistakin kivien mineraaleista, jotka liukenevat veteen. Alueella olisi päässyt kävelemään pidemmänkin reitin, mutta kävimme vain vilkaisemassa lähettyvillä sijaitsevia kuumia lähteitä. Lisäksi tuuli todella kovaa, noin 13 m / s ja vielä kovemmin puuskissa, joten ilma ei suoranaisesti houkutellut meitä tutkimaan paikkaa sen enempää.

Ajoimme menomatkallamme myös aution kaupungin, Grindavíkin läpi. Ihmettelimme autosta ulos katsellessamme, miksi uuden näköisissä taloissa ja liikehuoneistoissa ei ole huonekaluja, eikä kaduilla näy ollenkaan ihmisiä. Olimme siskoni kanssa tietenkin heti varmoja, että olimme ajaneet aavekaupunkiin ja jäisimme sinne loukkuun loppuiäksemme. (ehkä hieman liikaa vaikutteita kauhuelokuvista) Todellisuudessa Grindavík oli evakuoitu vuonna 2023 useiden maanjäristysten ja kaupungin alla sijaitsevan magmatunnelin vuoksi. Vaikka ajoimmekin vain nopeasti aution kaupungin läpi, oli tunnelma silti jotenkin aavemainen.

The Golden Circle

The Golden Circle eli Kultainen Kierros on Iuontonähtävyyskierros, joka kiertää Islannin kolme suosituinta luontonähtävyyttä yhdessä päivässä. Kierros on Islannin suosituin nähtävyysreitti, ja se on noin 300 kilometriä pitkä. Kierros sisältää kolme huikeaa kohdetta:

Þinvellirin kansallispuisto

Geysirin geoterminen alue

Gullfossin vesiputous

Näiden kohteiden lisäksi matkaan voi sisällyttää myös muutamia muita kohteita, jotka osuvat matkan varrelle tai ovat sen lähettyvillä.

Ensimmäinen kohteemme oli Þingvellirin kansallispuisto. Kansallispuisto sijaitsee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkanemispisteessä, jonka vuoksi alueella on mahtavia kivimuodostelmia. Alueella voi patikoida pitkiäkin reittejä, mutta suunnitelmamme oli ehtiä käymään useita kohteita päivän aikana, joten suuntasimme suoraan kansallispuistossa sijaitsevalle Öxarárfossin vesiputoukselle. Kävelymatkaa parkkipaikalta vesiputoukselle on jonkin verran, mutta reitti on helppokulkuista.

Seuraava kohteemme oli Geysirin geoterminen alue, jossa on maaperästä pulppuavia kuumia lähteitä. Alueen keskeinen kuuma lähde on Geysir, jonka mukaan muut geysirit on nimetty. Se ei ole enää aktiivinen, mutta toinen alueella sijaitseva geysir, nimeltään Strokkur, puolestaan on. Tämän kuuman lähteen ympärys oli täynnä ihmisiä kamerat kädessään valmiina taltiomaan lähteen seuraava purkaus. Katsoimme useita purkauksia, ja ne olivat kyllä uskomattomia ja ainutlaatuisia. Kastuimme kerran jopa melkein läpimäriksi, sillä purkaus oli niin korkea ja aiheutti pienen sateen ympärilleen.

Olin aamusta alkaen jo toivonut näkeväni matkalla hevosia ja muita eläimiä, ja niitä kyllä tulikin pelloilla ja pientareilla vastaan riittämiin. Kuitenkin jatkaessamme matkaa geysireiltä vastaan tuli hevoslaidun, jonka vierestä pystyi ostamaan hevosille herkkuja ja samalla mennä tervehtimään niitä. Heppatyttönä tietenkin ostin kupillisen, ja iloisena syötin herkut islanninhevoselle, joka tervehti kaikkia paikalle pysähtyjiä herkkujen saamisen toivossa.

Viimeisenä virallisen Kultaisen Kierroksen kohteena oli mahtava ja maineikas Gullfossin vesiputous, joka lukeutuu Islannin tunnetuimpiin vesiputouksiin. Vesiputouksen juurelle on parkkipaikalta pieni kävelymatka sekä paljon rappusia, ja juurella kastuu jonkin verran kuohuvan veden ja tuulen ansiosta. Ihmisiä oli runsaasti, ja on varmasti vuoden ympäri, mutta onnistuimme siitä huolimatta nauttimaan maisemasta ja nappaamaan onnistuneita kuvia.

Gullfoss toden totta oli melkoinen ilmestys ja upea kaikin puolin. Auringonpaisteessa maisemaan muodostui kirkas sateenkaari kuohuvan veden osuessa säteisiin.

Gullfossiin tutustuttuamme kaikilla alkoi olemaan jo kova nälkä, joten seuraavaksi oli suunnattava syömään. Tripadvisorista löytyi maatilamainen ravintola Farmers Bistro, joka oli sopivasti matkan varrella kraatterille, jossa halusimme vielä käydä.

Paikan päällä kävi ilmi, että ravintola sijaitsi sienitehtaan yhteydessä. Meille kerrottiin henkilökunnan puolesta, että kyseinen tehdas on Islannin ainoa sieniä tuottava tehdas, josta sienet kuljetetaan koko Islantiin, sekä pieni osa myös Grönlantiin. Oli jokseenkin huvittavaa, että kaikkiin ravintolan annoksiin sisältyivät jotenkin sienet, esimerkiksi hampurilaisen kantena oli herkkusienen lakki. Ruoka oli kuitenkin erinomaista, ja myös hinta-laatusuhde oli kohdallaan. Oli ihanaa vierailla ravintolassa jossakin päin Islannin maaseutua, kuulla paikan tarinasta sekä syödä tuoreista raaka-aineista valmistettua herkullista ruokaa. Voin ehdottomasti suositella!

Matkamme jatkui täysin vatsoin kohti päivän viimeistä kohdetta, Keridin kraatteria. Kraatteri on noin 6000–7000 vuotta sitten romahtanut tulivuori, jonka jälkeen paikalle muodostui vulkaaninen ”järvi”. Tämä oli päivän ainoa maksullinen kohde, joka sekin maksoi aikuiselta vain vaivaiset neljä euroa. Parkkipaikka oli aivan kraatterin läheisyydessä, joten kävelymatkaa ei juuri ollut. Kraatteri oli kyllä melkoinen ilmestys, ja ehkä jopa mielestäni päivän kaunein kohde. Veden sininen väri ja seinämien punaiset värit yhdessä loivat kauniin kontrastin.

Matka lähenee loppuaan

Sunnuntaina oli aika palata takaisin Suomeen, mutta sitä ennen ehdimme vielä viettää osan päivästä Islannissa.

Kävimme aamupalan jälkeen kävellen rannan suunnassa, sekä pyörähdimme musiikkitalo Harpassa. Harpa on näyttävä ulkoapäin, mutta myös sisälle pääsee katsomaan ilmaiseksi.

Kävelimme takaisin keskustaan uusia reittejä pitkin samalla vieraillen kaikissa mahdollisissa matkamuistomyymälöissä etsien sopivia tuliaisia ja magneetteja. Tiemme tuli päätökseen jälleen Hallgrímskirkjalla, jonka läheisyydessä oli suosittu hotdog-kioski. Olin etukäteen tutkinut, että Reykjavíkin hotdogit, erityisesti tämän kioskin hotdogit olisivat erinomaisia ja niitä olisi pakko kokeilla ollessaan kaupungissa. Saatavilla oli muutamaa erilaista hodaria, mutta itse söin perinteisen version. Olihan se hyvää, mutta ei mielestäni mitenkään erikoista. Tulipahan ainakin koettua tuo jokseenkin kuuluisa hodari.

Lähdimme iltapäivällä ajelemaan lentokentän suuntaan, mutta matkalla halusimme käydä vielä katsomassa meren äärellä sijaitsevan luontokohteen nimeltään Brimketill. Brimketill on eräänlainen ”kiviallas”, joka on luonnollisesti muotoutunut allas meressä rannan tuntumassa. Kun aallot vierivät tarpeeksi kovaa allasta kohden, vesi poukkoutuu sen reunoilta monen metrin korkeudelle näköalatasanteelle saakka. Laavasta muotoutuneella rannalla pystyy kävelemään laavakiven päällä, ja näköalapaikalta maisemat ovat upeat rantaviivaa myöden pitkälle merelle.

Islanti yllättää

Mielenkiintoinen seikka Islannissa oli jatkuva sään vaihtelu. Yhtenä hetkenä vettä satoi kaatamalla, toisena paistoi aurinko, seuraavana tuli rakeita, ja niin edelleen. Sää totisesti vaihteli viiden minuutin välein, eikä ikinä tiennyt mitä seuraavaksi on luvassa. Blue Lagoonissa ollessamme saimme niskaamme vähän väliä vettä ja rakeita, ja niiden välissä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta niin että kasvoja kuumotti. Sään vaihtelun tahti oli jotain aivan uskomatonta, ja se myös nauratti meitä matkalla kovasti.

Vinkki: Sääolosuhteet ja lämpötila voivat vaihdella nopeasti ja paikan mukaan merkittävästi, joten veden ja tuulen kestävät vaatteet (tai ainakin takki) ovat ehdottomasti matkan mukavuutta lisäävä tekijä. Kovat tuulenpuuskat kylmentävät säätä huomattavasti.

Islanti pääsi yllättämään minut totaalisesti! Vaikka olin tutustunut maahan jo etukäteen, oli luonnonilmiöiden todistaminen omin silmin jotakin uskomatonta. Puhdas vesi ja luonto, persoonallinen kaupunki sekä ystävälliset ihmiset saivat minut ehdottomasti rakastumaan saareen. Instagramiin jo päivitinkin, että reissu nousee ehdottomasti kaikkien tekemieni matkojen kärkijoukkoon.

Oikeastaan ainoa asia, jota jäin tältä reissulta kaipaamaan oli valaat. Valaiden näkeminen olisi ollut kirsikka kakun päälle tällä jo valmiiksi uskomattomalla reissulla, mutta se jääköön seuraavaan kertaan. Emme olleet etukäteen varanneet valasretkeä minkään yrityksen kautta, emmekä olisi suoraan sanottuna varmaan edes sellaiselle ehtineet. Islanti oli kuitenkin kokonaisuudessaan niin kiinnostava kohde ja valtavasti jäi vielä näkemättä, että uskon palaavani sinne joskus uudestaan.

Onko joku teistä lukijoista vieraillut Islannissa? Mitä piditte maasta tai jostakin sen kaupungista? Otan mielelläni kokemuksia ja suosituksia vastaan!

Jos et ole aiemmin tullut ajatelleeksi Islantia matkakohteena, suosittelen ehdottomasti tutustumaan maahan ja sen upeaan tarjontaan niin maisemineen kuin aktiviteetteineen!

Kommentoi ideasi, ajatuksesi ja palautteesi alas!